Voi apua, näiden asioiden käsitteleminen -kuten myös ylipäätään
kirjoittaminen- on niin vaikeaa suomeksi!! Olen täysin kokonaan suomalainen,
mutta opiskelen englanniksi ja olen käynyt kulttuuri-kurssini siis englanniksi.
Täällä puhun pelkästään englantia ja suomenkielen kirjoittaminen tarkoittaa
minulle vain tekstiviestien lähettämistä... Blogin kirjoittaminen ei siis ole
minulle helpointa!
Jokatapauksessa, toinen osa Hofsteden
kulttuurijaoittelua on individualismi vs. kollektivismi. Tämä mittari tulkitsee
kulttuurien tapaa jaoitella yksilökeskeisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Ero Suomen
ja Etiopian välillä on jälleen suuri: Suomen luku on 63 kun taas Etiopian 20.
Mitä pienempi luku on, sitä kollektiivisempi kulttuuri on. Kollektiiviset
yhteiskunnat ovat perhe ja kylä-keskeisempiä kuin individualistiset
yhteiskunnat ja lojaalisuus on tärkeää.
Tämän olen huomannut aina matkustaessani,
miten monet yhteiskunnat -varsinkin lämpimien maiden asukkailla- ovat paljon
kollektiivisempia kuin suomalainen yhteiskuntamme. Suomessa lähin perhe on se,
keiden kanssa ollaan eniten tekemisissä ja lapset muuttavat kotoota aikaisin.
20-vuotias kotona asuva on outo ilmestys, kun taas esimerkiksi Italiassa se on
normi. Etiopiassa se, mikä lämmitti sydäntä kovin oli se, miten yhteisöllisiä
he olivat. Meidän standardien mukaan heillä ei ollut mitään, mutta siitä
vähästä he olivat valmiita jakamaan kaikkien kesken. Eräs kyläläinen kerran
osoitti naapuriaan ja sanoi, että hänellä on vielä vähemmän kuin mitä tällä
naisella itsellään, mutta sen sijaan että he jättäisivät hänet oman onnensa
nojaan, koko kylä auttoi.
Meillä Suomessa valtio pitää meistä huolen
ollessamme vähäosaisempia ja se on jättänyt raon muiden ihmisten auttamiselle.
Naapureiden ei tarvitse enää auttaa toisiaan, tiedämme että valtio pitää
huolen. Siitä, onko se hyvä vai huono, en osaa sanoa, mutta huomattavaa on se,
miten kulttuurit eroavat toisistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti